Tunteiden vuoristorataa

Voi sitä innostuksen määrää kun saimme valun! Tämä on nyt sitä plaanoa, josta en totuuden nimissä vieläkään tiedä kovin paljoa. Se kuivuu nopeasti, ainakin kun meillä sitä on aika ohuelti. Alla kun on jo ontelolaatat ja styroksit. Valu tehtiin kahden päivän aikana lähinnä siksi, että välillä tekijöiltä loppui ainekset kesken.

 

Tässä on nyt sitten tepasteltu koko perhe – lapset lähinnä juosseet ympyrää kiljuen 🙂 Lienee hyvä merkki? Siinä meni taas ihastellessa ne vähät kerrat kun talolla ehdin itse käymään. Onhan se tosi hieno. Suunnittelemme vain pinnoittavamme sen keittiö- ja eteistiloissa – säästyy rahaa samalla. Pitää tutkia vielä niitä sävyjä yms.

No, kävin sitten taas tänään nuorimmaisen kanssa talolla kääntymässä ja ihastelemassa miehen tekemiä tipparimoja ikkunoiden päällä. Kävelin tulevan keittiön paikalla ja yhtäkkiä tajusin, että sähköt on vedetty liian kauas saarekkeesta! Keittiösaareke on ”elänyt” tässä matkan varrella, ja samalla kun se on vähän pienentynyt, on se myös siirtynyt lähemmäs allasseinää. Sähköasentajalle oli kyllä toimitettu uudet mittapiirrokset, mutta olivatko sitten kuitenkin käyttäneet alkuperäisiä, mene ja tiedä. Nyt on fiilikset alamaissa kun mietin, piikataanko tuo upea uusi lattia auki ja siirretään sähköjä n. 60 cm allasseinää kohti…

Iso saareke saa olla että sähköt ja liesituulettimen hormi kohtaavat.

Aluksi meinasin pelastaa tilanteen tekemällä isomman saarekkeen, mutta sitten saarekkeen ja takan väliin jää vain pieni rako josta kulkea ohi. Keskellä käytävää taas ei ole kiva olla sähköpistoketta 🙂 Mietin, että jos lattia piikataan auki, niin meneekö lattialämmitysputket samalla… No, ehkä tästä vielä selvitään. Juuri kun pääsin sanomasta miten kivasti kaikki on mennyt tähän asti. Sitä ei ikinä saa sanoa ääneen!

No, nukun yön yli ja ehkä asia selviää. Tässä meneekin 2 seuraavaa viikkoa sellaista haipakkaa, että pakko lienee ensi yön aikana selvittää tämä, muuten jää kokonaan selvittämättä. Kyllä tästä vielä noustaan 🙂 Palataan!

Uusi tipparima.

 

 

 

Advertisement

Villat pöläjää

Yläkerran lattia täynnä puhallusvillaa.

Valitsimme välipohjan eristeeksi Ekovillan, jota tultiin puhaltamaan oikein reippaalla otteella. Villaa oli enemmän kuin omaksi tarpeeksi, joten se tallottiin kunnolla näihin kuvassa näkyviin rakoihin. Myös yläpohjaan tulee Ekovillaa sitten kun sen aika on. Se on kuitenkin hengittävää ja sopii siinä mielessä hyvin hirsitaloon.

Samaan aikaan alakerrassa… Styroksit on laitettu paikoilleen, ja tässä sinne sekaan on aseteltu kylmä- ja kuumavesiputkia. Nämä johtavat jokaiseen vesipisteeseen ala- ja yläkerrassa. Voitte uskoa, että kun yläkerrassa oli puhallettu villaa niin sitä löytyi HIEMAN myös alakerrasta! Ja koska raksaimurimme oli vielä täysin tukossa edellisistä imuroinneista, niin menin sitten luutimalla koko alakerran, ettei villaa jäisi näiden styroksien väliin. Pöllyävää villaa oli tosi hauska yrittää luutia 🙂 Kävin ostamassa hengityssuojaimet sen homman jälkeen.

Pyykkikuilu.

Nopeaan tahtiin yläkerran villat oli sitten peitetty näillä lastulevyillä, ja yläkertaan oli ilmestynyt myös pitkään toivomamme erikoisuus – pyykkikuilu! Tulikohan se ajatus meille Vantaan asuntomessuilta vai mistä, mutta ehdottomasti halusimme sen tähän taloon. Se vaikeutti suunnittelua aika paljon, kun yläkerrasta piti löytyä suora yhteys alakerran kodinhoitohuoneeseen. Aikaisemmin olen varmaan maininnut hankalina asioina vain portaat ja ruokakomeron, mutta kyllä tätä pyykkikuiluakin sai ihan tosissaan pyöritellä suunnitelmissa. Uskoisin onnistuneemme paikan valinnassa, mutta asuessa sen sitten vasta näkee, että tuliko hitti vai huti.

Yläkerran lattialämmitys.

Tänään oli laitettu jo yläkerran lattialämmityskin, ja jos en aivan väärin muista niin huomenna tulee Plaano. Se ei ole kipsiä eikä betonia, vaan jotain muuta, mitä? En ole vielä ihan päässyt siitä selville, mutta sitä meille kuitenkin on tulossa. Lisää siitä myöhemmin!

Viime aikojen tapahtumia

Yläkerta alkaa hahmottumaan! Siinä on jo harvalautaa ja paperia laitettu, ja myös portaiden paikka löytyy (kts. alla):

Nyt on hyvin mahdollista, että portaat tulevat liian kapeiksi, koska alkuperäisissä piirustuksissa ne olivat n. 100cm levyiset, ja Kontion piirustuksista jäi huomaamatta, että niitä oli kavennettu. Nuo yläkerran palkit oikeastaan määrittelevät sen, miten leveät portaat siihen väliin mahtuvat. Eikä siinä vielä kaikki! LVI-ammattilainen oli ihanan proaktiivinen ja kävi jo poraamassa viemärinreiät ontelolaattoihin, piirustusten mukaan 🙂 Eipä tullut kerrottua hänelle, että keittiötä olisi voinut siirtää vähän jotta portaille tulisi enemmän tilaa. Oppitunti nro xx – kommunikaation tärkeys. Luulin oppineeni tämän jo, mutta sieltä se taas pompsahti kierteellä. Kun viettää taas kesäloman jälkeen päivänsä töissä, ei ole mitään hajua siitä, mihin tahtiin talolla hommat etenee. Mutta tosi ihanaa kun ne etenevät, olkoon sitten kapeammat portaat! Eipä niitä ole vielä tilattukaan, kun en osaa mittoja antaa…(LOL)

Ikkunoiden smyygit, vuorilaudat ja ikkunapellit ovat paikoillaan. Näyttävät mielestäni tosi hyvältä! Tässä haettiin selkeälinjaista, ajatonta lopputulosta, ei niin perinteisen hirsitalon lookkia. Ovista ne vielä puuttuvat kun pitäisi ehtiä maalata lisää vuorilautoja. Viimeiset 2 viikkoa on satanut vettä, mikä ei ole auttanut asiaa. Onneksi talo istuu niin korkealla, rossipohjan päällä, ettei ihan heti pääse kastumaan. Ikkunat pitää myös vielä tiivistää sisäpuolelta.

Ja sitten lempiasiani tähän asti!

Aah, terassi! No words.

Tämä ilta menikin sitten lattiakaivoja ihmetellessä. Unidrain on ollut pitkäaikainen haaveeni, sillä se olisi mahdollistanut suuren lattialaatan suihkutilassa. Otin järjen käteen ja päätin säästää 1000€ muihin juttuihin, esim. ruokakauppaan! Nyt mennään siis tällä Purus Design neliökannella, joka on mielestäni aivan yhtä ihana! Sen saa laatoitettua siten, että se lähes sulautuu muuhun lattiaan. Paitsi on tässäkin vielä yksi ”mutta”. Puruksen mukaan se sopii puu- ja betonilattioille, ja me olemme miettineet kipsivalua. En usko, että tuossa on suurta eroa, mutta paras tarkistaa silti.

 

Kuva Netrauta.fi

Palataan!

Muutos – korjaus – hyväksyminen

Korotettu terassin katto

Viime ajat ovat olleet odotuksentäyteisiä. Odoteltiin lisää materiaaleja tulevaksi, sillä päätimme nostaa terassin kattoa 1/2 hirren verran ylöspäin, jotta saadaan ikkunoiden ja terassin katon väliin vähän enemmän ilmaa, ja jotta ulos katsottaessa näkyisi toivottavasti vähän taivastakin. Mielestäni päätös oli hyvä! Katsotaan, näkyykö yläkerran saunan ikkunasta vielä maisemia vai vain korotettu katto.

Vasemmalla ruokailutilan uusi ikkuna, etualalla vuorilautojen ja nurkkalautojen maalausta.

Piklaksen ikkunatoimituksessa oli kahdessa ikkunassa tuuletusikkuna väärällä puolella. Jos ne oltaisiin asennettu, olisi julkisivu ollut pahasti epätasapainossa. Lupasivat muitta mutkitta lähettää uudet ikkunat tilalle, ja ne saapuivat jopa luvattua aikaisemmin. Toisessa niistä oli pieni laatuvirhe, mutta senkin lupasivat hoitaa paikan päällä kuntoon. Hieno juttu!

Uusi KHH:n katos, sekä rännejä ja nurkkalautoja paikoillaan. 

Odottelimme myös rännien asennusta. Lupauksista huolimatta niitä ei kuitenkaan saavuttu asentamaan, ja halusimme päästä jo pikkuhiljaa palauttamaan rakennustelineitä. Päädyimme vaihtamaan toimittajaa. PRP:stä luvattiin tulla heti seuraavana päivänä, ja lupaus myös piti. Rännien oli tarkoitus olla mustat, mutta kun mies ehti paikalle, oli valkoisia jo asennettu ja päätimme mennä sillä. Eipä tuolla suurempaa merkitystä ole käytännössä, ehkä valkoiset likaantuvat vähän helpommin.

Tässä pitää olla oikeissa kohdissa tarkkana ja tiukkana, toisissa kohdissa on parempi antaa asioiden mennä omalla painollaan. Tärkeintä on tietää koko ajan kuka tekee mitä ja milloin. Kyllä se tästä!

 

Vauhdin hurmaa

Eilen oli sadepäivä, joten ei tehty mitään. Tänään sen sijaan…!

Takapihan puoli.

Humpsista vain, ja siihen pötkähti talo. Okei, ehkä vähän epäreilua sanoa näin, onhan siellä kuitenkin ollut pystytysporukka aamuvarhaisesta asti toimeliaana. Olen silti ihmeissäni, että miten on mahdollista pystyttää taloa tähän tahtiin? Mies kävi paikalla pitkin päivää aina kun suinkin pystyi, ja raportit olivat sen suuntaisia, että tekijät ovat paitsi tehokkaita, myös asiantuntevia.

Pääsisäänkäynti.

Räps-räps-räps, kamera käy kun ollaan koko ajan NIIN fiiliksissä tästä. Illalla kun käytiin koko perheen voimin vielä ihmettelemässä, niin eihän sieltä meinannut haluta lähteä pois ollenkaan. Ehkä tilanne muuttuu vielä kun ollaan suurimman oman työn osuuden äärellä – kun pakkeloidaan väliseiniä tai maalataan sitä, tätä ja tuota. Nyt kuitenkin teki mieli ryhtyä heti levittämään pohjustetta ulkoseiniin, ettei aurinko ja sade vain pääsisi vahingoittamaan meidän arvokasta omaisuuttamme! No, ei ryhdytty siihenkään koska yläkerta puuttuu vielä ja pöly tarttuisi heti uuteen pintaan.

Terassipääty.

Nyt odotellaan kattoristikoita saapuviksi, nimittäin jos vauhti on tätä luokkaa niin niitä tarvitaan aika pian. Jos tavaraa joutuu odottelemaan, niin siinähän se vauhti hidastuu. Sadepäivänä voimme odotella, no problem!

Sisäpuoli.

Oi miten hienoa olikaan kävellä talon sisällä, missä tuoksui tuore puu ja pystyi hahmottamaan huoneiden paikkoja jo vähän paremmin (ikkuna-aukkojen ansiosta). En aivan ehtinyt tarkistaa hirsiin valmiiksi porattujen sähköreikien paikkoja, mutta ehtiihän tuon vielä.

Tähän loppuun miehen kuvat kiipeilyreissulta myöhemmin samana iltana. Kyllä sää hellii meitä nyt.

Pitkän hiljaisuuden jälkeen

Tässä on ensimmäinen kuorma! Sen piti tulla vasta huomenna, mutta saimme tänään tiedon, että se tuleekin jo tänään. Olen ollut ihan täpinöissäni koko illan ja iltapuuron keittämisestäkään ei tullut yhtään mitään – meinasi mennä ns. puurot ja vellit sekaisin ihan kirjaimellisesti. Lapsetkaan eivät sitten päässeet normiaikaan nukkumaan, kun äiti vain halusi seurata tätä touhua tontilla.

Tuollaisen yhdistelmäperävaunun peruuttaminen tontille ei ollut mikään helppo homma, aina meinasi olla oja liian lähellä. Loppujen lopuksi pihan perälle peruutettiinkin vain auton alkupää, ja ehkä minullekin vielä myöhemmin selviää loppukuorman kohtalo. Appiukko oli mukana auttamassa, jotta saatiin hirsipakettien alle puut suurinpiirtein oikeisiin kohtiin.

Tässä oli nyt vasta tosiaan kuvienkin ensimmäinen satsi – sitten piti itse lähteä lasten kanssa hammaspesuille. Saan mieheltä varmaan lisää kuvamateriaalia huomenna, joten laitan sitä lisää tännekin. Ensi viikolla tulee vielä lisää tavaraa, olisikohan Ruukin kattotarvikkeet siinä kyydissä. 

Edellisen postauksen jälkeen on tapahtunut kaikenlaista, pitää palata niihin tässä kun ehtii kunnolla paneutua asiaan.

Perustukset pian valmiit

Näin saadaan näkyvää aikaan! Ylempi kuva on sunnuntai-illalta, alempi maanantai-illalta. Siellä on nyt harkot pinnoitettu, patolevyt asennettu ja Vilpe-tuuletuspaalut paikoillaan. Niillä siis tuuletetaan rossipohjaa. Asiahan ei minulle kuulu (tai siis kuuluu!), mutta mielestäni yksi reikä pitää ontelolaattaan vielä puhkaista. Muistaakseni rossipohjaa tuuletetaan myös katon läpi menevällä putkella.

Huomenna saamme taas kaivinkonetta tontille rännikaivoja kaivamaan, ja keskiviikkona porataan maalämpökaivoja. Niitä tarvitaan kuulemma kaksi, koska talo on melko suuri ja vielä olematon autotallikin lämpiää maalämmöllä. Kiva kun asiat etenee!

Aika korkea…

Nyt alkaa olla sokkeli pikkuhiljaa valmis. Ollaan suurinpiirtein meikäläisen harjakorkeudessa tällä hetkellä. Tuntuu hassulta, että näin korkealle tulee ovet ja lattia. Kun kerran rossipohjaan päädyttiin, niin tämän siitä saa! Toki tähän tulee vielä täyttömaata viereen, ettei tarvitse tikapuita pitkin kiivetä taloon.

Viikon ajan on siis muurattu sokkelia ja raudoitettu ontelolaattojen reunoja. Tänään saadaan niihin valu. Nythän on myrskyvaroitus päällä, mutta ilmeisesti kovimmat tuulet iskevät tänne vasta huomenna. Lähteeköhän bajamaja lentoon?

Valua ja harkkoa

Eilen iltapäivällä saapui valubetoni. Siinä ei kauan kestänyt kun betoni olikin jo valettu anturamuottiin. Vibralla vain  ilmakuplat pois ja odottamaan kuivumista. Ilmeisesti siinäkään ei kauan kestä – apuun palkattu rakennusmiehemme kertoi aloittavansa harkkojen latomisen tänään. Mies sitten illalla kävikin kantamassa harkkoja vähän lähemmäs talon paikkaa ettei tänään menisi turhaan aikaa ja voimia siihen. Itse kävin sillä aikaa kaupassa, tein pizzaa ja kylvetin lapset. Harvemmin kyllä tullaan yhtä aikaa pääsemään raksalle. Ei se oikein ole pikkulapsille sopiva paikka. Vaikka siellä aina siivotaankin niin silti siellä on kaikenlaista terävää tavaraa ja muita vaaranpaikkoja. Esim. viime lauantaina hauskinta oli leikkiä meidän uudessa bajamajassa!

Ei tässä kyllä aika käy pitkäksi, kyllä koko ajan riittää puuhaa. Vaikka itse ei tässä perustusvaiheessa paljon osatakaan tehdä varsinaisella työmaalla niin illat kuluvat kyllä nopeasti suunnittelun ja tarjouspyyntöjen tekemisen merkeissä. Väsymisasteikolla 1-10 tänään olen kuitenkin vain n. 3. Lukema tulee varmasti siitä vielä nousemaan. Aika näyttää kuinka korkealle.

Tulee näkyvää

Ne tassut tulivat sitten heti seuraavana päivänä, jäi tänne vaan päivittämättä. Lammilla oli puuttunut toimituspäivä papereista, mutta Hartman hoiti homman hienosti.  Hommat siis etenee!

Terassi

Tiistaista perjantaihin työmiehet ovat raudoittaneet näitä anturamuotteja valmiiksi ensi maanantain valua varten.
Tuntuu kyllä tosi hienolta nähdä oman kodin ”luominen” alusta saakka.